Pystyn juokseen/hölkkään, kuka määritteleekin, kuus kilsaa. Siinä menee 52 minuuttia. Kaks vk sitten menin sen viimeksi ja jälkikäteen, noin 1,5h jälkeen, teki huonoa. Menin pötkötteleen, niin se autto. Mietin jo, kutsuuko pytyn halailu, mut ei onneks.
Eilen alotin juoksuohjelman ihan sillä, josko pystyisin juokseen pitkää matkaa (itselle, ei maratoonarille) sillai, että sen jälkeen pystyis vaikka... Oleen ihminen :D
No, siihen meni 42 minuuttia (mulla 44, kun en olisi 42 min jälkeen ollu perillä!) ja tuosta 42 minuutista kuus, siis KUUS, juoksin. (No oikeesti lopun vie juoksin, niin kahdeksan minsaa, KAHDEKSAN juoksin...) Muut kävelin. Niinkun ohje sanoi. Voi hyvänen aika, kun teki tiukkaa pysätä minuutin päästä käveleen. Ja kuus minsaa juosta, muuten kävellä... Voivoi.
Tää pitäis toistaa vie kahtena päivänä ja sitten ens viikolla uudet kujeet. Tän mukaan menis sit viis kilsaa jossain ajas, en muista ulkoa, kun lehtikin on muualla (tai siis leike.)
Onko muuten normaalia lenkillä ollessaan haaveilla iltapalasta? :D Eilen kävellessä himoitsin rahkaa ja appelsiinia, jotka sitten vihreän teen kera nautinkin :9
tiistai 25. helmikuuta 2014
lauantai 22. helmikuuta 2014
Hyötyliikuntaa todellisena hyötynä
Tänään sain kunnon testit kunnolleni. Nimittäin tein lumitöitä, siivosin, pesin auton ja tein navetassa hyvän työn.
Aamulla tein lumitöitä, kolasin kolme polkua auki ja oli hiki. Se oli päivän eka hiki.
Vein mattoja (5 pitkää) pihalle ja puistelin ne roikkumaan mattotelineelle, imuroin seitsemän huonetta ja portaikon ja pesin kolmen lattiat (+wc.) Hain toki matot takaisin. Ja siivosin toisen vessan lattian. Ei ollut vilu ei.
Menin peseen autoa, mutta veden ollessa padassa kylmää ja sen siis lämmetessä tyhjäsin kahden vasun karsinan alun. Eli työnsin kolalla peet eteenpäin ja siitä sivulle ja heittelin ne looriin (jonne lehmät asioi) ja siivosin viereistä tilaa. Hain siihen vettä 15 litran ämpärillä ja huuhtelin. Pitkähihanen paita oli vähän liikaa.
Pesin auton, joka oli tosi hieno, viininpunainen auto harmaana, ihan kattoa myöten. Olen saattanut ajella siis jonkin verran, yleensä 800 km viikossa. Hinkata sai.
Eli siinä konkreettiset esimerkit. Ei se, paljonko nostan penkistä (tuskin mitään), ei se, paljonko jaksan juosta.
Vaan se, miten sain ja pystyin ja kykenin auttamaan perheeni jäseniä töissä heidän huonon kuntonsa/kiireensä vuoksi tekemällä töitä käyttäen omaa kroppaani, lihaksiani ja kuntoani. Kiitos sille.
Olo on hyvin tyytyväinen, vaikka lenkkiä en jaksa nyt suorittaa, en edes kuntopyöräillä tai venytellä. Illan vain olen, luen kirjaa, käyn saunassa ja katson Putousta.
Hyvään oloon on muuten sekin syy, että paino on hitusen laskenut (800g, jos ei vaaka huijaa) ja vyötäröltä ym. mahasta on kadonnut senttejä sitten tammikuun mittaukseni. Jotain olen siis tehnyt oikein. Vielä on matkaa viime ja sitä edelliseen kesään, kun olo oli mahasta ok (suurin haasteeni.) Odotan sitä, kun vaatteet eivät siitä kohtaa purista.
Aamulla tein lumitöitä, kolasin kolme polkua auki ja oli hiki. Se oli päivän eka hiki.
Vein mattoja (5 pitkää) pihalle ja puistelin ne roikkumaan mattotelineelle, imuroin seitsemän huonetta ja portaikon ja pesin kolmen lattiat (+wc.) Hain toki matot takaisin. Ja siivosin toisen vessan lattian. Ei ollut vilu ei.
Menin peseen autoa, mutta veden ollessa padassa kylmää ja sen siis lämmetessä tyhjäsin kahden vasun karsinan alun. Eli työnsin kolalla peet eteenpäin ja siitä sivulle ja heittelin ne looriin (jonne lehmät asioi) ja siivosin viereistä tilaa. Hain siihen vettä 15 litran ämpärillä ja huuhtelin. Pitkähihanen paita oli vähän liikaa.
Pesin auton, joka oli tosi hieno, viininpunainen auto harmaana, ihan kattoa myöten. Olen saattanut ajella siis jonkin verran, yleensä 800 km viikossa. Hinkata sai.
Eli siinä konkreettiset esimerkit. Ei se, paljonko nostan penkistä (tuskin mitään), ei se, paljonko jaksan juosta.
Vaan se, miten sain ja pystyin ja kykenin auttamaan perheeni jäseniä töissä heidän huonon kuntonsa/kiireensä vuoksi tekemällä töitä käyttäen omaa kroppaani, lihaksiani ja kuntoani. Kiitos sille.
Olo on hyvin tyytyväinen, vaikka lenkkiä en jaksa nyt suorittaa, en edes kuntopyöräillä tai venytellä. Illan vain olen, luen kirjaa, käyn saunassa ja katson Putousta.
Hyvään oloon on muuten sekin syy, että paino on hitusen laskenut (800g, jos ei vaaka huijaa) ja vyötäröltä ym. mahasta on kadonnut senttejä sitten tammikuun mittaukseni. Jotain olen siis tehnyt oikein. Vielä on matkaa viime ja sitä edelliseen kesään, kun olo oli mahasta ok (suurin haasteeni.) Odotan sitä, kun vaatteet eivät siitä kohtaa purista.
maanantai 17. helmikuuta 2014
Liikuntaa ja hyötyä
Tulin töistä tuossa klo. 17 kieppeissä, vatsa kiljuen. Laitoin uunin päälle, pesin perunat ja lohkoin ne, pyörittelin astiassa ruokaöljy-valkosipulijauheseoksessa. Ne oli uunissa reilu puoli tuntia, nautin ne runsaan salaatin, ketsupin, jauhelihapihvin ja maitolasillisen kera. KIITOS.
Siinä niiden ollessa uunissa tein huomiseksi ja keskiviikoksi eväsleivät (1 per/pv) ja herralla yhden leivän. Tein salaatit illalle, herralle ja huomiselle. Pyyhin pölyt tasoilta, pesin vessan ja imuroin.
Tuli sellanen hyvä lämpö siinä, että tiesin, että tämän päälle on mentävä ulos. Sekä sen lisäksi, että niskat aiheuttivat päivän lopuksi pääkipun. En kuitenkaan kuulannut, kun sisällä olo ei huvittanut, vaan pienen sohvalla istumisen jälkeen lähdin kävelemään. Menin kuus kilsaa tunnis ja kahes minsas. Sit suihkuun ja iltapalaks meni rahkapurkki lasten hedelmäsoseen kera, teetä ja kun muka mahtu, pieni riisipiirakka. Soli liikaa, mutta onpa ravittu olo.
Huomenna en liiku, kun olen töistä/infosta tulleena ehkä klo. 18 maissa, kenties jälkeenkin. Ja ajaneena reilu 200 km. Huilaan illan, jotta nukun hyvin, sillä keskiviikkona on työntäyteinen pv. Ja sitten taas mennään (:
Siinä niiden ollessa uunissa tein huomiseksi ja keskiviikoksi eväsleivät (1 per/pv) ja herralla yhden leivän. Tein salaatit illalle, herralle ja huomiselle. Pyyhin pölyt tasoilta, pesin vessan ja imuroin.
Tuli sellanen hyvä lämpö siinä, että tiesin, että tämän päälle on mentävä ulos. Sekä sen lisäksi, että niskat aiheuttivat päivän lopuksi pääkipun. En kuitenkaan kuulannut, kun sisällä olo ei huvittanut, vaan pienen sohvalla istumisen jälkeen lähdin kävelemään. Menin kuus kilsaa tunnis ja kahes minsas. Sit suihkuun ja iltapalaks meni rahkapurkki lasten hedelmäsoseen kera, teetä ja kun muka mahtu, pieni riisipiirakka. Soli liikaa, mutta onpa ravittu olo.
Huomenna en liiku, kun olen töistä/infosta tulleena ehkä klo. 18 maissa, kenties jälkeenkin. Ja ajaneena reilu 200 km. Huilaan illan, jotta nukun hyvin, sillä keskiviikkona on työntäyteinen pv. Ja sitten taas mennään (:
perjantai 14. helmikuuta 2014
Sijaistoimintaa, paluu opiskeluaikoihin
Mun pitäis funtsia vähän oman firman asioita, alkutaipaleella ollaan, sekä tehdä siihen liittyvää tiedon etsintää. Voisin myös etsiä hyvä ruokavinkkejä.
Mutta sen sijaan, jahka tästä pääsen kuvat lähettämästä ja laskut maksamasta, meen tätä jatkamaan...
Meinaan näistä ottaa talteen the jutut ja laittaa kodin kansioon. Tää on ollut kaukainen ajatus, mutta koska tätä Jenni teki taannoin, teen minäki! Anteeks apinointi, mutta sen veran hyvä syy ;)
Ai niin, kaikkee fiksua sitä on tehnyt. Oon joskus laittanut kansioon muovitaskuun ruoka- ja leipomisohjeita. Jos olis kysytty, olenko tehnyt näin, en olis muistanu!
Mutta sen sijaan, jahka tästä pääsen kuvat lähettämästä ja laskut maksamasta, meen tätä jatkamaan...
Ai niin, kaikkee fiksua sitä on tehnyt. Oon joskus laittanut kansioon muovitaskuun ruoka- ja leipomisohjeita. Jos olis kysytty, olenko tehnyt näin, en olis muistanu!
keskiviikko 12. helmikuuta 2014
Uusi elämäkö ja kivet taskussa, totuudenmukaisesti
Just, kun sunnuntaina tein vakaan päätöksen/suunnitelman, että NYT alkaa (taas) uusi elämä, alan huolehtia itsestäni paremmin (lue=kiinnitän huomiota ruokailuuni), niin maanantain olin kurkkukipuinen.
Nice.
En sit tehny kuin venyttelyt rauhassa.
Eilen tunnustelin fiilinkiä ja kahvakuulasin ja venyttelin. Ekas tuli hiki, kiitos.
Tänään, kuten muinakin aamuina, väsytti työmatkalla. Syytä en tiedä, kun kovin usein tätä ei ole ollut. Ja jonkun kerran aivastaneena ja ihanasti syksyn lenssun mukaisesti yskineeni totesin, että rauhassa mennään tänäänkin. Kävin kävelemässä 4 km.
Syömingit suht ok. Tässä tää päivä.
6.30 pussipuuro raejuuston ja kiisselin kera. Teetä.
10.45 eväät: vitalinean proteiinijogurtti, voileipä paprikalla ja leikkeellä, teetä ja banaani.
13.00 proteiinipatukka
14.45 pieni pala marjapiirakka (0,5 cm) ja jumalaton appelsiini.
17.00 peruna, lihaa, salaattia, maitoa lasillinen
18.30 lusikallinen sipsejä...
19.30 ruusunmarjaviili, tee, pieni riisipiirakka ja päärynä
21.00 porkkana
Vettä meni 1,5-2 litraa.
Hirvee tauko tuo aamus, mutta yksinkertaisesti en ehdi syödä, asiakkaita putkeen sitä rataa. Eikä mun nälkäkään tosin ollut. Paitsi kun sain eväät eteeni.
Eväsvinkkejä voisin ottaa, kun tulee ns. naposteltua, kuten tuo patukka ja marjapiirakka. Paikas on mikro ja jääkaappi, ei vedenkeitintä.
Tää ruokarytmi töissä tien päällä, tässä vielä esimerkki maanantailta kellonaikojen kanssa, kun olen työpisteellä.
6.30 aamupala
9.00 tee töis ja mandariini (siemeniä paljon, niin ei menny enempää alas)
11.15 lounas
13.30 banaani
kurkkupastilleja...
lusikallinen sipsejä...
17.30 ruoka
19.30-20 iltapala
Joo, hoksaan tällai kompastuskiveni. Piiiitkät tauot. Ja siitä tulee ylimääräiset asiat, joiden vuoksi painossa tai kropassa ei tapahdu myönteisiä muutoksia ja stressihormonit senkun nousee, eikä sitten ainakaan tuu kehitystä! BYYYYÄH!
Eli välipala- ja lounasvinkkejä WANTED?!
Nice.
En sit tehny kuin venyttelyt rauhassa.
Eilen tunnustelin fiilinkiä ja kahvakuulasin ja venyttelin. Ekas tuli hiki, kiitos.
Tänään, kuten muinakin aamuina, väsytti työmatkalla. Syytä en tiedä, kun kovin usein tätä ei ole ollut. Ja jonkun kerran aivastaneena ja ihanasti syksyn lenssun mukaisesti yskineeni totesin, että rauhassa mennään tänäänkin. Kävin kävelemässä 4 km.
Syömingit suht ok. Tässä tää päivä.
6.30 pussipuuro raejuuston ja kiisselin kera. Teetä.
10.45 eväät: vitalinean proteiinijogurtti, voileipä paprikalla ja leikkeellä, teetä ja banaani.
13.00 proteiinipatukka
14.45 pieni pala marjapiirakka (0,5 cm) ja jumalaton appelsiini.
17.00 peruna, lihaa, salaattia, maitoa lasillinen
18.30 lusikallinen sipsejä...
19.30 ruusunmarjaviili, tee, pieni riisipiirakka ja päärynä
21.00 porkkana
Vettä meni 1,5-2 litraa.
Hirvee tauko tuo aamus, mutta yksinkertaisesti en ehdi syödä, asiakkaita putkeen sitä rataa. Eikä mun nälkäkään tosin ollut. Paitsi kun sain eväät eteeni.
Eväsvinkkejä voisin ottaa, kun tulee ns. naposteltua, kuten tuo patukka ja marjapiirakka. Paikas on mikro ja jääkaappi, ei vedenkeitintä.
Tää ruokarytmi töissä tien päällä, tässä vielä esimerkki maanantailta kellonaikojen kanssa, kun olen työpisteellä.
6.30 aamupala
9.00 tee töis ja mandariini (siemeniä paljon, niin ei menny enempää alas)
11.15 lounas
13.30 banaani
kurkkupastilleja...
lusikallinen sipsejä...
17.30 ruoka
19.30-20 iltapala
Joo, hoksaan tällai kompastuskiveni. Piiiitkät tauot. Ja siitä tulee ylimääräiset asiat, joiden vuoksi painossa tai kropassa ei tapahdu myönteisiä muutoksia ja stressihormonit senkun nousee, eikä sitten ainakaan tuu kehitystä! BYYYYÄH!
Eli välipala- ja lounasvinkkejä WANTED?!
maanantai 10. helmikuuta 2014
Sokerinen bmi
Syksyllä sain kokoon jokusen kilon, jossain vaiheessa vaaka oli 61 kg. Ja itsehän haluan pysyä alle 60 kg. No joo, viime kuu meni muka liikkuessa ja fiksusti syödessä, vaaka jumittunut 60 kg. Tai 59,9 kg. Tärkeintä kai, ettei sentään oo noussut!
Olen normipainossa, bmi on jotain... (lasken...)
Pituus siis 164 cm pätkä. Bmi sydänliiton mukaan 22.3.
Mutta mua jurppii tää keskivartalon turvotus! Tänään olin "raskaana." Voivoi, kun siellä joku oli, nyt vähän jo kadonnut.
Tiedän, että sokeri on se kompastuskiveni, joten olisiko heittää vinkkejä tähän sokeriturvotukseen? Yleensä sokerin popsiminen keskittyy viikonloppuun, kotikotona olemiseen, relaamiseen ja jonkinlaiseen viikkoväsymykseen.
Mitenkä sais tuon sokeritouhun tasapainoon?
Ja keskivartaloa tivistettyä?
Olen normipainossa, bmi on jotain... (lasken...)
| Normaali paino | 18.5 - 24.99 | 49.8 - <67.2 kg | !! :) Täällä laskin. |
Pituus siis 164 cm pätkä. Bmi sydänliiton mukaan 22.3.
Mutta mua jurppii tää keskivartalon turvotus! Tänään olin "raskaana." Voivoi, kun siellä joku oli, nyt vähän jo kadonnut.
Tiedän, että sokeri on se kompastuskiveni, joten olisiko heittää vinkkejä tähän sokeriturvotukseen? Yleensä sokerin popsiminen keskittyy viikonloppuun, kotikotona olemiseen, relaamiseen ja jonkinlaiseen viikkoväsymykseen.
Mitenkä sais tuon sokeritouhun tasapainoon?
Ja keskivartaloa tivistettyä?
maanantai 3. helmikuuta 2014
Hölkkää!
KYLLÄ!
Sisuunnuin tämän päivän kokemuksista (syyllistämisestä nyt pääosin (jotkut aikuiset vain eivät ole aikuisia)) ja päätin mennä juoksemaan. No ehkä enempi hölkältä näytti, mutta sykkeet oli korkeet ;)
Menin kuus kilsaa, alku oli aika ripee, ei ollu hiki. No sitten siinä kilsan maissa tuli hiki :D Ja puoles matkas luovuin sormikkaista. Kaks kilsaa ennen määränpäätä luovuin piposta (ohut.) Takistakin olisin luopunut, mutta en olisi jaksanut kantaa sitä samalla.
52 minuuttia meni! UGH! Hiki oli, paita märkä, naama punanen, yli 500 kaloria palanut (ja jatkuu vaan ;) ja jalat jäykät. Meen tästä venytteleen niitä, ihan innolla odotan, mikä fiilis niissä on huomenna.
Ai niin, se perjantain karkin syöminen luvalla, niitä luvattoman hyviä karkkeja. Kotikotona oli sitten joulusuklaita ja käsi kävi. Suklaa oli hyvä, lopulta meni tapana. Lopulta lopetin. Joulusuklaan määrää pitäis rajoittaa lailla, oikeasti.
Joten taas mennään eteenpäin, tietenkin ostamislakossa, mutta järkeä voisi taas käyttää.
Paino pysyi viime kuun samassa, vaikka söin mielestäni fiksummin kuin joulukuussa (kukaan ei voi tätä epäillä.) Joten tää ahkera (lue=kuluttava) aerobinen on uusvanha väline tähän touhuun. Käyn vaa'alla siis, mutta enemmän puristelen vatsamakkaraa ja kylkiä, olisko ne siis love handlesit. Kun en välittäisi olla NIIN selkeä miss handles...
Sisuunnuin tämän päivän kokemuksista (syyllistämisestä nyt pääosin (jotkut aikuiset vain eivät ole aikuisia)) ja päätin mennä juoksemaan. No ehkä enempi hölkältä näytti, mutta sykkeet oli korkeet ;)
Menin kuus kilsaa, alku oli aika ripee, ei ollu hiki. No sitten siinä kilsan maissa tuli hiki :D Ja puoles matkas luovuin sormikkaista. Kaks kilsaa ennen määränpäätä luovuin piposta (ohut.) Takistakin olisin luopunut, mutta en olisi jaksanut kantaa sitä samalla.
52 minuuttia meni! UGH! Hiki oli, paita märkä, naama punanen, yli 500 kaloria palanut (ja jatkuu vaan ;) ja jalat jäykät. Meen tästä venytteleen niitä, ihan innolla odotan, mikä fiilis niissä on huomenna.
Ai niin, se perjantain karkin syöminen luvalla, niitä luvattoman hyviä karkkeja. Kotikotona oli sitten joulusuklaita ja käsi kävi. Suklaa oli hyvä, lopulta meni tapana. Lopulta lopetin. Joulusuklaan määrää pitäis rajoittaa lailla, oikeasti.
Joten taas mennään eteenpäin, tietenkin ostamislakossa, mutta järkeä voisi taas käyttää.
Paino pysyi viime kuun samassa, vaikka söin mielestäni fiksummin kuin joulukuussa (kukaan ei voi tätä epäillä.) Joten tää ahkera (lue=kuluttava) aerobinen on uusvanha väline tähän touhuun. Käyn vaa'alla siis, mutta enemmän puristelen vatsamakkaraa ja kylkiä, olisko ne siis love handlesit. Kun en välittäisi olla NIIN selkeä miss handles...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)